Puheenvuoro: EU:n kovana ytimenä ovat rauha ja talous

EU:n kehittäminen on tällä hetkellä vahvasti kaksisylinteristä. Saksan ja Ranskan kesäkuussa sopima Mesebergin julistus valottaa Euroopan kehittämisen kunnianhimoa ja kompromissikykyä. Osa julistuksen ideoista tuodaan jäsenvaltioiden käsittelyyn myöhemmin tänä ja ensi vuonna.

Julistus on laaja-alainen sekä maltillinen kompromissi. Talous- ja rahaliitto EMUn osalta se on lähempänä Saksan varovaista linjaa, joka kannattaa sääntöjä ja jäsenmaiden päätösvaltaa, kuin Ranskan syvemmän yhteisvastuun sekä poliittisen harkinnan politiikkaa.

Suunnitelmissa euroalueen budjetti voisi olla käytössä vuodesta 2021. Tarkoituksena olisi tukea jäsenvaltioiden lähentymistä, kilpailukykyä sekä vakautta esimerkiksi investointien ja lainojen kautta. Budjetti olisi melko vaatimaton, jos se perustuisi komission ehdottamaan EU:n seuraavaan rahoituskehykseen (2021–27).

Talous- ja rahaliiton kehittäminen jää usein jäsenmaissa muiden teemojen varjoon, eikä tarjoa kenellekään välittömiä poliittisia voittoja kotimaassa. Tärkeää olisi, että rajoihin ja muuttoliikkeeseen kiinnittynyt huomio ei kuitenkaan vaikuttaisi päätöksentekokykyyn muissa politiikanlohkoissa.

Maahanmuuttokysymys on vaikuttanut Saksan sisäpolitiikkaan. Vaihtoehto Saksalle -puolue nousi liittopäiville vaihdettuaan kärjen eurokriittisyydestä maahanmuuttoon. Liittokansleri Merkelin kristillisdemokraattisen CDU:n sekä sisäministeri Horst Seehoferin CSU:n vuosikymmenien yhteistyöhön on syntynyt kitkaa, mikä on säteillyt EU-tasolle. Tiukempaa rajakontrollia haluava CSU mittaa ohenevaa kannatustaan lokakuun osavaltiovaaleissa.

Eurooppa-neuvosto löysi kesäkuussa vaikeuksien kautta välisovun turvapaikka-asioiden yhteistyön jatkosta. Kriisi ei eskaloitunut tällä kertaa Saksassa tai EU:ssa, mutta tulevien askelten sovittaminen on vaikeaa. EU:n ulkorajamaat ovat myös yhä tiukemman paikan edessä maahanmuuton osalta, kun niiden kaipaama solidaarisuus ei ole toteutunut.

Ranska sen sijaan alkaa näyttää keskeisten unionin perustajavaltioiden joukossa päätöksenteossaan harvinaisen yhtenäiseltä. Pienet skandaalit eivät keikuta Macronin uutta poliittista liikettä, mutta tulevien uudistusten toinen aalto on kotimaassa vielä tulossa.

Macronin kunnianhimoisemmat EU-visiot eivät ole saaneet Saksalta vastakaikua. Merkelin liikkumavara on entisestään kaventumassa kotimaan politiikan seurauksena. Hallituskumppani sosiaalidemokraattien yleinen EU-linja on tiukempi kuin puheenjohtaja Martin Schultzin aikana.

Macronin itsevaltainen tyyli ei ole välttämättä yhtä tehokas EU:ssa kuin kotimaassa, sillä Euroopassa poliittisen kentän disruptiolla ei voi hallita samalla tavalla. Mesebergin julistuksessa esiin nostetut eurovaalien ylikansalliset listat voisivat tulevaisuudessa muuttaa kuviota, mutta siihen on vielä matkaa.

Uusimman Eurobarometrin mukaan EU-kansalaisten mielissä kaksi polttavinta EU:n haastetta ovat yhä maahanmuutto (38%) ja terrorismi (29%). Huomattavasti merkittävämpiä kuin talous (18%) ja työllisyystilanne (14%), puhumattakaan eläkkeistä (4%) ja verotuksesta (4%).

Ensi vuoden eurovaalien tulos voi yllättää. Aika näyttää, miten Eurooppa-tason poliittinen edustus sopeutuu muutoksen tuuliin kansallisilla tasoilla. Jos uudistamisen horisonttia viedään pidemmälle, kannattaa myös muistaa, että esimerkiksi edelliset EMU:n uudistukset pohjustettiin kriisiaikana.

Suomen kaltaisen pienen ja avoimen kansantalouden etu on, että sen markkinat ja kauppapolitiikka kytkeytyvät koko Euroopan tasolle. Lisäksi kansallisesta kompromissikyvystä ei liene haittaa muissakaan kysymyksissä, jotka suojelevat yhdentymisen kovaa ydintä: rauhaa ja taloutta.