Nuorena työeläkemaailmassa
Oppilaitosten kesälomat eivät tuo kaikille nuorille taukoa aamuherätyksistä: useat opiskelijat vaihtavat koulupäivät lekottelun sijaan kesätyöpaikan arkeen. Myös monet työeläkevakuuttajat ovat palkanneet nuoria työntekijöitä täydentämään työyhteisöjään kesäkuukausien ajaksi. Kesätyöntekijät tuovatkin uutta väriä vakuuttajien toimintaan. Mutta miksi nuori tahtoo töihin työeläkealalle?
Nuorten sukupolvien ymmärrys työeläkejärjestelmän toiminnasta on vähäistä eikä oma eläköityminen siinnä lähitulevaisuudessa. Millaiseksi kesä eläkemaailmassa muotoutuu näistä lähtökohdista tuleville työntekijöille? Ja miksi työeläkejärjestelmän ymmärrys on nuorisollekin tärkeää?
Haimme vastauksia näihin kysymyksiin kolmelta nuorelta työeläkevakuuttajien kesätyöntekijältä. Varman pienyritysasiakkuuksissa toimiva Linda Nwezi, 22, opiskelee kauppatieteitä Helsingissä ja Elon maksuliikenteessä työskentelevä Joonas Pajukoski, 23, taloustiedettä Turussa. Elossa asiakkuuksiin liittyviä hallinnollisia tehtäviä hoitava Amanda Kohmo, 19, on tuore ylioppilas. He kertoivat ajatuksiaan yhteiskunnasta, työeläkejärjestelmästä ja itsestään sekä kuvailivat, miten kesätyöpesti on muovannut heidän näkemyksiään.
Hyppy tuntemattomaan
Viime kesänä Varmalla työskennellyttä Linda Nweziä lukuun ottamatta ovat kesän 2018 työpestit merkanneet haastatelluille ensikosketusta työeläkejärjestelmään.
– Nuorten sukupolvien käsitys työeläkejärjestelmästä on pintapuolinen, Joonas Pajukoski kertoo.
Hänen mukaansa nuoret tuntevat järjestelmästä lähinnä perusperiaatteen: palkasta maksetaan työeläkemaksua ja työuran aikana karttuneen summan perusteella maksetaan aikanaan eläke.
Työeläkevakuuttajien laajemmista tehtävistä, kuten varojen sijoittamisesta, oli tiennyt etukäteen vain taloustiedettä opiskellut Pajukoski.
– Vaikka kirjoitin yhteiskuntaopin ylioppilaskirjoituksissa, en tiennyt juuri mitään työeläkejärjestelmästä Elolle tullessani, Amanda Kohmo kuvailee.
– Työeläkealasta ei puhuta koulussa, joten en tiennyt, mitä odottaa.
Haastateltaville oli tullut yllätyksenä vakuuttajien toiminnan monipuolisuus.
– Varman toimintaan liittyy valtavan sijoitustoiminnan lisäksi paljon työhyvinvoinnin ja -kyvyn eteen tehtävää työtä, mistä en tiennyt etukäteen, huomauttaa Nwezi.
– Järjestelmän ainutlaatuisuutta oppii arvostamaan sisältä käsin eri tavalla verrattuna siihen, mitä sen ulkopuolella olisi koskaan oppinut.
Vaihtelevaa oppimista vakuuttajilla
Kesätyö eläkeyhtiöissä ei ole yksipuolista.
– Työssä oppii jatkuvasti. Vaikka olin täällä töissä viime kesänä, olen viime viikkona saanut jatkuvasti uutta tietoa ja ymmärrystä työeläkealan eri osista, Nwezi kertoo.
Amanda Kohmon työtehtävät vaihtuvat viikoittain, minkä start-up-maailman tunteva Slush-konkari kokee luontevaksi. Hänen mielestään työn tulevaan murrokseen on hyvä varautua jo nuorena.
– Vaikka täytän tällä hetkellä kesätyössäni Excel-taulukoita, parin vuoden päästä sitä tekevät robotit, Kohmo kuvailee.
– 40 vuoden kestävä työura saattaa jatkossakin olla mahdollinen. Työnkuva tulee kuitenkin kehittymään ja muuttumaan jatkuvasti, vaikka pysyisi samassa työpaikassa. Haluan sen vuoksi saada kokemusta eri työtehtävistä ja -ympäristöistä.
Suuryhtiöt eivät mahdollista vain laajaa työtehtävien kirjoa vaan opettavat muita työelämässä hyödyllisiä taitoja.
– Täällä tulee tutuksi yrityskulttuurin kanssa, mikä on iso etu töitä hakiessa jatkossa, rahoitusalalle tähtäävä Joonas Pajukoski sanoo.
– Nuorena hankittu kokemus Elon kaltaiselta finanssialan toimijalta on vahva suositus.
Vaikuttajana työelämässä
”Nuoria ei kiinnosta politiikka” on viime vuosina mediassa toistuvasti esiin noussut mantra. Aihe herätti keskustelua myös haastatteluissa. Yksikään haastatelluista nuorista ei itse vaikuta politiikassa tai järjestökentällä, vaikka ovatkin tietoisia ja kiinnostuneita yhteiskunnassa tehtävästä päätöksenteosta. Syy tähän on, että he pitävät vastuullisia valintoja itselleen luontevampana vaikutuskeinona.
– Ennen kuin haen työpaikkaa, otan selvää, että siellä tehtävä työ on arvojeni kanssa linjassa, Nwezi mainitsee. Tietoa on hänestä helposti saatavilla, mikä auttaa päätöksenteossa.
Amanda Kohmolle hyvä yliopistotutkinto on tärkeä, sillä sen antaman tietotaidon myötä hän pystyy tekemään arvokkaaksi kokemaansa työtä. Hän aikookin tulevaisuudessa työskennellä asiantuntijana tunneälyyn (EI, emotional intelligence) liittyvien kysymysten parissa.
– Tunneälyn ymmärtämisestä ja opettelusta hyötyisi koko yhteiskunta, Kohmo täydentää.
Haastatellut mainitsivat myös kokevansa työeläkevakuuttajien toiminnan tärkeäksi ja näkevänsä sen esimerkkinä vastuullisesta yritystoiminnasta.
– Tahdon tulevaisuudessakin työskennellä yrityksissä, joissa sijoittaminen on vastuullista, Joonas Pajukoski painottaa.
Nuoret ymmärtämään työeläkejärjestelmää
Haastateltujen mielestä olisi hyvä, jos nuoret tietäisivät työeläkejärjestelmästä nykyistä enemmän.
– Yrittäjien kanssa keskustellessa huomaa, että työtuloihin ja eläkemaksuihin varattava osuus yrityksen tuotosta on usein aliarvioitu, pienyritysasiakkuuksia hoitava Linda Nwezi valittelee.
– Tämä saattaa johtaa yritysten perustamisaikojen odotuksia pienempiin tuottoihin tai laihaan eläkekarttumaan. Nwezi tiedostaa, että yrittäjyyden ja freelancer-toiminnan yleistymisen myötä vastaavat tilanteet tulevat osaksi yhä useamman nuoren suomalaisen elämää.
Pajukosken mielestä työeläkejärjestelmästä tulisi viestiä nuorille, jotta järjestelmälle kestämättömät poliittiset aloitteet voidaan torjua.
– Asiaan perehtymättömien mielestä esimerkiksi eläkeindeksin huomattava korotus on hyvä idea, mutta kun järjestelmään tutustuu, huomaa pian, että noston seuraukset koituisivat nuorten sukupolvien maksettavaksi, hän sanoo.
– Se olisi ollut kestämätön ratkaisu.
Kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan työeläkkeistä?
– Jos me halutaan kertoa työeläkejärjestelmästä nuorille, meidän on mentävä sinne, missä nuoret ovat, Joonas Pajukoski summaa.
– Somessa Snapchat ja Instagram on hyviä kanavia nuorten tavoittamiseen. Suoraan nuorille kohdistettu, freesillä otteella tehty markkinointi voisi toimia. Ei mitään jäykistelyä.
Itse työeläkejärjestelmästä puhuessa pitäisi kaikkien haastateltujen mukaan painottaa monipuolisuutta. Esimerkiksi sijoittaminen ja työhyvinvointiin sekä terveyteen liittyvä toiminta kiinnostaa nykynuoria myös vapaa-ajalla.
– Lisäksi on näytettävä, että nuoret ovat osa järjestelmää jo nyt. Jo 17-vuotiaan kesätyöpalkasta menee rahaa eläkkeeseen. Jos voisimme konkreettisesti esittää, mihin rahat menevät, monet nuoret haluaisivat tietää lisää, Nwezi ehdottaa.
Oma rooli työeläkejärjestelmässä onkin usealle nuorelle mysteeri. Linda Kohmon mielestä näin ei pitäisi olla, vaan nuorten tulisi nähdä potentiaalinsa järjestelmän kehittäjinä.
– Työeläkejärjestelmä on ollut olemassa 60 vuotta ja tulee olemaan täällä ainakin seuraavat 60, hän toteaa. – Vakuuttajien toiminnan perusedellytys on lupaus pärjäämisestä pitkällä aikavälillä. Tämä ei onnistu, ellei järjestelmä mukaudu aikaansa. Olen Elolla huomannut, että uudet tavat toimia ja tehdä työtä ovat tervetulleita. Nuorten ideoille on tilausta työeläkealalla.
Kirjoittaja Ella Okko on 17-vuotias lukiolainen, joka on viestinnän suunnittelijana kesätöissä Telassa.