Työeläkerahastoja tarvitaan yhä enemmän koko maan eläkkeisiin
Työeläkemenot ovat viime vuosina kasvaneet suuremmiksi kuin mitä eläkemaksuina on saatu kerättyä eläkkeiden rahoittamiseksi. Kehityssuunnan laajuudesta kertoo, että ratkaiseva käänne tapahtui vuonna 2017 myös kunnallisen eläkejärjestelmän puolella. Yksityisaloilla ja koko työeläkejärjestelmän tasolla maksutulot eivät enää muutamaan vuoteen ole riittäneet kattamaan eläkkeitä.
Erotus rahoitetaan sijoitusvaroista ja niiden tuotoista, joita on nyt noin 200 miljardia. Tästä eteenpäin varat ovat entistä tärkeämmässä roolissa nykyisten ja etenkin tulevien eläkkeiden rahoituksessa. Koko maassa maksetaan enemmän eläkkeitä kuin eläkemaksuja saadaan kerättyä.
– Eläkerahastot ovat tärkeä osa ”eläkebudjettia”, joka ulottuu vuosikymmenten päähän. Varat on mitoitettu tarkkojen laskelmien pohjalta riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin, ja niitä käytetään jo suunnitellun mukaisesti, sanoo ekonomistimme Mauri Kotamäki.
90-lukulaisten eläkkeisiin on varauduttu
Jokainen palkansaaja hyötyy eläkevaroista. Vaikka rahastoja ja niiden tuottoja käytetään jo eläkkeisiin, suurin osa on säästössä tulevia eläkkeitä varten. Yksityisalojen työeläkevaroille pystytään laskemaan varojen jakautuminen eri ikäluokille.
– On harhaluulo, että nuoremmille ikäluokille ei riittäisi eläkevaroja. Eläkerahastoissa on kaikkien ikäluokkien rahaa, Mauri Kotamäki korostaa.
Yksityisalojen eläkevaroista vajaa kolmannes on tällä hetkellä varattu nykyeläkeläisille, suurin osa tuleville eläkeläisille.
Rahastoissa on jo oma siivunsa myös työuraansa aloitteleville 90-luvulla syntyneille, ja osuus kasvaa, kun heille kertyy työuraa ja eläkettä.
– Ansiotyötä tehdessään palkansaaja kerryttää itselleen työeläkettä kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Lisäksi jo karttunut työeläke on lailla turvattu, siihen ei voida kajota, Kotamäki muistuttaa.
– Oman eläkkeen karttumista kannattaa seurata työeläkeotteesta. Se ei kerro tulevaa lopullista eläkettä. Mitä enemmän työvuosia on edessä, sitä enemmän eläkettä ehtii vielä kertyä.
Maakuntien eläkenäkymissä eroja
Vuonna 2016 työeläkkeitä maksettiin yhteensä 26 miljardia. Eläkemaksuja kerättiin 25,4 miljardia. Eläkkeiden rahoitus on järjestetty koko maan yhteisestä potista, mutta eläkemenoja ja maksutuloja voi tarkastella maakuntatasolla. Lähes kaikissa maakunnissa eläkemenot ovat suuremmat kuin kerätyt maksut. Poikkeuksia ovat vain Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa ja Ahvenanmaa.
Yksityisillä ja julkisilla aloilla kerätyt työeläkemaksut ja työeläkemeno eri maakunnissa 2016*
– Erot maakuntien välillä liittyvät elinkeinorakenteeseen, palkkaeroihin, muuttovirtoihin ja siihen, että työpaikkakunta ei välttämättä ole sama kuin kunta, johon asetutaan eläkepäiviä viettämään. Maakuntien väestörakenteet kehittyvät eri vauhtia – jotkut vanhenevat toisia nopeammin, Kotamäki sanoo.
Rahastoilla on varauduttu eläkemenojen kasvuun
Työeläkemaksuja on rahastoitu siitä lähtien, kun työeläkejärjestelmä 1960-luvulla perustettiin. Järjestelmän alkuvuosina maksettavia eläkkeitä oli kertynyt hyvin vähän. Työeläkemeno oli siis vain murto-osa nykyiseen verrattuna. Nyt eläkkeellä olevat sukupolvet ovat ehtineet kerryttää aiempia ikäpolvia paremmat eläkkeet, ja pidentyvän eliniän myötä eläkkeitä maksetaan yhä pitempään.
Eläkeuudistusten ja eläkevarojen ansiosta eläkkeiden rahoitus on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä tasapainossa ja maksun nostopainetta pystytään hallitsemaan. Pysyvää korotuspainetta on nykytiedon valossa vasta 2050-luvun jälkeen. Syntyvyyden, työllisyyden, palkkasumman ja rahastojen tuoton kehitys ratkaisevat, miten rahoitus tulevaisuudessa riittää.
Koko maan eläkkeet pähkinänkuoressa:
- Työeläkkeitä maksettiin vuonna 2016 yhteensä 26 miljardia euroa (Eläketurvakeskuksen tilasto: Suomen eläkkeensaajat 2016).
- Keskimääräinen eläke koko maassa oli 1 632 euroa kuukaudessa (vuonna 2016).
- Asukkaita Suomessa 5 474 083 (vuonna 2016). Työikäistä 17-74-vuotiasta väestöä 4 109 000 ja heistä työllisiä 2 448 000.
- Väestöllinen huoltosuhde eli lasten ja vanhusten määrä 100 työikäistä kohti on heikentynyt viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1996 lapsia ja vanhuksia oli 50 sataa työikäistä kohden. Vuonna 2016 luku oli 59,1.