Eläkerahastot hyödyttävät nuoria, mutta tulevaisuus sisältää riskejä
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tuore tutkimus selvittää työeläkkeiden rahoitusta eläkemaksutason ja sukupolvien välisen riskienjaon näkökulmasta. Julkaisu on osa rahoittamaamme tutkimushanketta.
Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassila avaa tuloksia tarkemmin: Mitä tarkoitetaan työeläkejärjestelmän riskienjaolla? Miltä sukupolvienvälinen oikeudenmukaisuus ja eläkkeiden rahoituksen tulevaisuus näyttävät tutkimuksen perusteella?
Työeläkejärjestelmän sanotaan perustuvan riskienjakoon. Mitä tällä tarkoitetaan?
Järjestelmän rahoitus kohtaa taloudellisia ja väestökehitykseen liittyviä riskejä. Ne eivät suoranaisesti vaikuta eläkkeisiin, vaan ensi sijassa maksuihin. Koska eläkemaksut kuitenkin vaikuttavat palkkoihin, nämä riskit vaikuttavat sitä kautta myös eläkkeisiin. Ja joskushan riskit johtavat myös muutoksiin eläkesäännöissä.
Järjestelmähän tarjoaa lisäksi yksilöille paljon vakuutusturvaa erilaisten riskien varalle. Pitkän elämän varalle, eläkettä maksetaan elämän loppuun asti. Työkyvyttömyyden varalle, ja leskelle ja lapsille edunsaajan kuollessa.
Miltä sukupolvien välinen riskienjako ja oikeudenmukaisuus näyttävät tämän tutkimuksen valossa?
Nuoret ikäluokat hyötyvät suuresti aiempien ikäryhmien kartuttamista eläkerahastoista, ilman niitä eläkemaksut olisivat korkeampia. Toisaalta nuoret voivat perustellusti soimata vanhempia siitä, etteivät nämä nostaneet eläkemaksuja aiemmin ja keränneet vielä suurempia rahastoja. Miksi päättäjiltä on kestänyt yli 50 vuotta nostaa maksut suunnilleen oikealle tasolle?
Kun katsotaan esimerkiksi vuosina 2000 – 2004 syntynyttä ikäluokkaa, joka on lähivuosina tulossa työmarkkinoille, ja arvioidaan paljonko he maksavat eläkemaksuja ja saavat etuuksia, niin työeläkejärjestelmä ei ole heille yhtä antelias kuin se on 1940- ja 1950-luvuilla ja 1960-luvun alkupuolella syntyneille. Verrattuna myöhempiin ikäluokkiin tilanne on kuitenkin auki, ja tulos riippuu sekä talouden kasvusta että eläkesijoitusten tuotosta.
Tavoite pitää eläkemaksun taso mahdollisimman vakaana on tärkeä eläkejärjestelmälle. Mitä haasteita tässä on tutkimuksen mukaan tulevaisuudessa?
Tutkimusta tehdessäni yllätyin kuinka vaikealta maksujen pitäminen vakaina näyttää. Käsitys sopivasta maksutasosta perustuu kauas tulevaisuuteen ulottuviin arvioihin ja ennusteisiin talouden kehityksestä ja eläkkeensaajien ja maksajien lukumääristä. Kun nämä arviot ajan mittaan muuttuvat, muuttuu väistämättä myös käsitys eläkemaksujen riittävyydestä.
Tutkimus: Aggregate risks, intergenerational risk-sharing and fiscal sustainability in the Finnish earnings-related pension system (ETLA Working Paper 57)