Jatkuvalla opintiellä

Näin kauniin Facebook-päivityksen teki eräs äiti koulujen taas alkaessa. Muistan elävästi oman ekaluokkaiseni kouluun lähdön viime syksyltä. Kyllä tänäkin syksynä jännitti pienen ihmisen puolesta. Siinä he ovat, opintien alussa, omani 550 muun lapsen kanssa monikulttuurisessa koulussa.

Tiedon ja osaamisen kartoittaminen

Koulumaailma on muuttunut, mutta niin on ympäröivä maailmakin. Monesti todetaan, että koulutus ei muutu tarpeeksi nopeasti vastaamaan muuttuneita tarpeita. Näiden tarpeiden hahmottaminen voi olla vaikeaa.

Näen tuoreessa opetussuunnitelmassa oikeanlaista otetta suhteessa työn luonteen muuttumiseen. Siinä koulun toimintaa ohjaavana punaisena lankana on oppilaiden laaja-alaisen osaamisen kehittäminen. Keskeisiä osa-alueita ovat

• ajattelu ja oppimaan oppiminen,
• tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen,
• osallistuminen,
• vaikuttaminen ja
• kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Työelämätaidot ja yrittäjyys ovat jo alakoulussa yksi osaamisalue. Koska työ muuttuu, koulutusjärjestelmääkin täytyy miettiä uudesta näkökulmasta. Mika Maliranta toteaa Marjaana Toimisen toteuttamassa raportissa Välähdyksiä tulevaisuudesta, että olemassa olevia koulutusjärjestelmiä ei pidä romuttaa, vaan inhimilliseen pääomaan pitää satsata uudella tavalla.

Tuleva työelämä on täynnä mahdollisuuksia

Työelämää koskeviin kysymyksiin on tärkeää tarttua myös työeläkealan näkökulmasta. Työtä koskeva keskeinen kysymys eläkejärjestelmän kannalta on, onko ihmisillä työtä ja palkkatuloja, joista rahoitetaan myös eläkkeet. Työeläkejärjestelmälle on tärkeää olla mukana keskusteluissa, joissa luodaan edellytyksiä sille, että eläkettä kertyy kaikenlaisista ansioista myös tulevaisuudessa. Eläketurvakeskus, Sitra, ajatushautomo Demos ja valtiovarainministeriö ovat tehneet yhteishankkeessa skenaariolaskelmia, joista saa eväitä keskusteluun. Laskelmien taustalla on Työ 2040 -raportti, joka hahmottelee kolme erilaista skenaariota työn tulevaisuudesta.

On hyvä oivaltaa, miten nuoret ja heidän koulutuksensa ovat tärkeitä tekijöitä eläkejärjestelmällekin. Suomalaisten osaamisesta tulee pitää huolta. Tärkeää on kiinnittää huomiota siihen, että nuorimmat sukupolvet pystyvät saamaan kunnon koulutuksen.

Työn tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Uuden oppiminen on välttämätöntä ja sen voi ottaa avoimin mielin vastaan; mielen avaruuden laajentaminen on innostava ajatus niin koulutaipaleensa alussa olevalle koululaiselle kuin työelämässä osaamistaan päivittävälle aikuisellekin.

Työ on jo nyt itsenäisempää kuin ennen. Marjaana Toiminen kiteyttää raportissaan, että tulevaisuuden työidentiteetin perusta on Johan Hagelin termein power of one, yksilön voima. Se tarkoittaa vaihtoehtojen määrän lisääntymistä, kykyä tehdä valintoja itsetuntemuksen, uteliaisuuden ja oppimisen tarpeen ajamana. Työelämä kehittyy vaativampaan, mutta toivottavasti myös parempaan suuntaan. Ihmiset pystyvät toteuttamaan itseään enemmän, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus lisääntyvät. Tähän tarvitaan uudenlaista koulutusta, alakoulusta alkaen, yritysten ottamaa vastuuta ja lainsäätäjältä kykyä reagoida tarvittaviin muutoksiin.

Yksilöllä itsellään on viime kädessä vastuu ammattitaidostaan ja sen uudistamisesta. Onneksi jo alakoulun opetussuunnitelman lukuisissa kohdissa tuetaan ja kannustetaan omaan aktiivisuuteen, pohdintaan ja yhteistyöhön. Vaikka työtä on jatkossa koneen ja ihmisen välissä, tarvitaan edelleen kykyä kommunikoida muiden ihmisten kanssa.

On tärkeää, että pelko ja ahdistus eivät estä ottamasta käyttöön niitä mahdollisuuksia, joita globaali digitalisoitunut ympäristö tarjoaa. Toivottavasti koulutuksesta saadaan niitä tulevaisuustutkija, professori Markku Wileniuksen korostamia aktiivisuus- ja kompleksisuustaitoja, jotka auttavat luovimaan mahdollisuuksien ja uhkien maastossa, tulevassa työelämässä.