Sukupolvivaikutusten arvioinnille lisää painoarvoa Suomessa

Suuret ikäluokat (1945-50) muuttivat koollaan ja poliittisella tahdollaan Suomen versioksi Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta. Vaikuttaminen jatkuu monilla vielä eläkkeelläkin. Sukupolvien erityisyyttä ja etäisyyttä kuitenkin liioitellaan joskus.

Sukupolvisopimukset tulevat usein nuorille ja vielä syntymättömillekin valmiiksi neuvoteltuina. Aiempien valintojen vaikutus rakenteisiin on suuri. Instituutioiden tulisi muuttua ajan hengessä tai vähintäänkin tukea ihmisiä muutosten keskellä.

Väestön vanheneminen on myrkkyä hyvinvointivaltioille. Suomalaiset elävät pidempään, mutta myös syntyvyys on alhainen. Viime vuosien tiputus syntyvyydessä on poikkeuksellinen muihin Pohjoismaihin nähden. Ilman nykyisenkaltaista tai suurempaa nettomaahanmuuttoa olemme tulevaisuudessa ongelmissa.

Ideaalina tietysti olisi, että jokainen sukupolvi jättäisi seuraaville entistä paremman tai vähintäänkin saman arvoisen diilin, minkä itse ovat saaneet. Sukupolvivaikutusten arviointi on kaikkein luontevinta yhteiskunnallisesti merkittävien ja pitkävaikutteisten uudistusten etukäteisarvioinnin yhteydessä.

Arvioinnin tulisi ottaa huomioon kunkin uudistuksen kannalta tärkeät elinkaaren vaiheet. Isoissa uudistuksissa, kuten sotessa tai eläkeuudistuksessa tämä tarkoittaa käytännössä kaikkia olemassa olevia, mutta myös syntymättömiä sukupolvia.

Syntymättömien sukupolvien edunvalvontaa ei tee kovinkaan moni, vaikka tämän päivän tekemiset tai tekemättä jättämiset tulevat vaikuttamaan heihin. Tutkimuslaitosten, yliopistojen ja valtionhallinnon toimijat ovat olennaisessa asemassa vaikutusarviointien suhteen, mutta on päättäjien ja edunvalvojien tehtävä vaatia niitä uudistusten yhteydessä sekä myös käyttää niitä.

Yksi harvoista viime vuosina tehdyistä merkittävistä sukupolvivaikutusten arvioinneista oli vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa. Uudistus parantaa jonkin verran sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, mikä on poikkeuksellista Euroopassakin. Eliniän pidentymisen johdosta nuoret joutuvat kuitenkin tekemään töitä nyistä pidempään saadakseen nykyisen tasoiset eläkkeet.

Brittien EU-lupaus oli tehty ”vain toinen jalka Euroopassa”, mutta silti brexitin sukupolvivaikutukset ovat opiskelu- ja työmahdollisuuksien kaventumisen pohjalta selkeitä. Vaikka nuorten ikäluokkien tahtopolitiikka olisikin yhtä samanmielistä kuin vanhemmilla, suuruusluokka vaikuttaa demokratiassa.

Suomen 100-vuotisjuhlallisuuksien ohjelmassa on ”100 askelta Suomen tulevaisuuteen” -hanke, minkä tarkoituksena on etsiä seuraavan sadan vuoden päähän kantavia kehittämisideoita, joista yksi on erittäin kannatettava periaate: ”arvioidaan kaikkien päätösten sukupolvivaikutukset”.