Alueellisissa työeläkekouluissa puhutaan työeläkekuntoutuksesta

Kiertue käy yhdeksässä kaupungissa syys-lokakuun aikana. Yhteistyökumppaneina kiertueella ovat SAK, Akava, STTK, ETK ja työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkärit. Työeläkekoulut ovat kohdennettu palkansaajajärjestöjen luottamushenkilöille, toimihenkilöille ja hallinnon jäsenille sekä aktiiveille.

Työkyvyttömyyden uhka – työeläkekuntoutus – työurien pidentäminen

Työkyvyttömyys liittyy tiiviisti työelämään ja yhteiskuntaan. Työeläkekoulujen teemoiksi valikoituikin työeläkekuntoutus ja työurien pidentäminen. Molemmat ovat myös Telan strategisia teemoja seuraavalle strategiakaudelle 2016–2019.

Työkyvyttömyyden torjunta työeläkekuntoutuksella on taloudellisesti edullista kaikille osapuolille.

Työkyvyttömyys voi uhata sairauden, vian tai vamman vuoksi, jotka johtaisivat lähivuosina työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksella pyritään palauttamaan henkilön työkyky niin, että hän pystyy jatkamana työssä tai pystyy palaamaan sairauslomalta takaisin työelämään.

Henkilön työuran piteneminen kuntoutuksen avulla on hänen itsensä, että koko yhteiskunnan etu.

• Henkilön kannalta on etua, että hänen työkykynsä paranee ja työuran jatkuessa hän ansaitsee aikanaan paremman vanhuuseläkkeen.
• Kuntoutus on maksanut itsensä takaisin, jos henkilö pystyy jatkamaan työssä 1½ vuotta kuntoutuksen päättymisen jälkeen.
• Työnantajan näkökulmasta kuntoutuksen avulla hallitaan työkyvyttömyyden kustannuksia ja henkilöstön riittävyyttä.

Uudet eläkelajit eläkeuudistuksessa – osittainen varhennettu vanhuuseläke ja työuraeläke

Uudet eläkelajit tukevat työurien pitenemistä, työssä jaksamista ja jatkamista.

Osa-aikaeläke poistuu ja sen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke (OVE). Henkilön näkökulmasta OVE on joustava ja paremmin elämäntilanteen huomioiva kuin vanha osa-aikaeläke. Järjestelmän näkökulmasta tärkeää on kestävyys ja oikeudenmukaisuus edunsaajien välillä. Lisäksi OVE on vähemmän hallintoa kuormittava kuin osa-aikaeläke.

Uuden työuraeläkkeen edellytyksenä on lievempi työkyvyn heikkeneminen kuin mitä työkyvyttömyyseläke edellyttää. Työkyvyn heikkenemistä arvioidaan lääketieteellisen selvityksen perusteella. Työn on pitänyt olla fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa sekä hakijan työuran on pitänyt kestää vähintään 38 vuotta. Lisäksi vaaditaan työkykyyn vaikuttava sairaus. Laissa on säädetty tarkat kriteerit kaikille edellytyksille.

Työkyvyn arvioinnista

Työkyvyn ylläpitämisessä ja työssä jaksamisessa on tärkeä rooli työpaikoilla, töiden järjestelyssä, työolosuhteissa, hyvässä johtamisessa ja esimiestyössä. Työpaikan kumppaneina ovat työterveyshuolto ja työeläkevakuuttajat. Työeläkevakuuttajien asiantuntijalääkärit arvioivat henkilön työkykyä varjostavia riskejä ja uhkaa sekä korvausoikeuden vakuutusyhtiön päätöksen perusteeksi.

Työeläkeala ponnistelee työurien pidentämisen puolesta työeläkekuntoutuksen keinoin. Työeläkekuntoutuksen myönteinen kehitys on jatkunut ja työeläkkeelle siirtyneiden määrä on viime vuosina pienentynyt. Vuonna 2015 työeläkekuntoutujia oli noin 14 500 ja valtaosa hakeutui kuntoutukseen suoraan työelämästä. Onnistuneita kuntoutusohjelmia oli 73 %, joista 68 % palasi takaisin työhön.