Brexit ja eläkkeet
Brexit on Eurooppa-politiikan mannerlaattojen siirtymä. Se vaikuttaa myös eurooppalaisten eläkkeisiin sijoitusmarkkinoiden sekä tulevan EU-lainsäädännön muotoutumisen kautta. Markkinaepävarmuus koskettaa myös Suomen työeläkevakuuttajia, joiden vakavaraisuus on kuitenkin vahva.
Britit jytkäyttivät EU-kansanäänestyksessä käyntiin prosessin, jonka tulevat vaikutukset ovat sisä- ja ulkopoliittisesti vielä epäselviä. Nyt pitäisi neuvotella uudesta suhteesta EU:hun, erityisesti pääsystä sisämarkkinoille.
Lissabonin sopimuksen mukaista neuvotteluprosessia ei ole testattu ennen, mikä luo sekin epätietoisuutta (UK Referendum on Membership of the European Union: Questions & Answers). David Cameron ei näytä haluavan kantaa päätöksentekijän taakkaa, joten saa nähdä miten ja millaisella aikataululla erohanke etenee.
Tämän viikon huippukokous Euroopan napamiesten kesken on ainakin erilainen. Komissiossa saattaa olla toiveita nopeasta toiminnasta, sillä brexit-hanke on jo aiemmin jäädyttänyt erilaisia komission toivomia integraatiohankkeita.
Suomen yksityisalojen työeläkevakuuttajien vakavaraisuus vahvalla pohjalla
Välittömät markkinareaktiot brittien kansanäänestyksen tulokseen ovat olleet negatiivisia, silmiinpistävästi myös muualla kuin saarivaltiossa. Isossa kuvassa institutionaaliset sijoittajat ovat toimineet jo jonkin aikaa nollakorkojen, kehittyvien markkinoiden tilanteen sekä Euroopan talous- ja velkakriisin hankalissa olosuhteissa.
Suomessa työeläkevarojen kasvu pysähtyi alkuvuodesta 2016, mutta tuotot ovat kokonaisuudessaan olleet viime vuosina hyviä. Yksityisalojen työeläkevakuuttajat ovat tällä hetkellä vakavaraisia ja varautuminen tuleviin epävarmuuksiin rahoitusmarkkinoilla on hyvällä mallilla.
Työeläkevakuuttajien varautuminen tuleviin epävarmuuksiin rahoitusmarkkinoilla on hyvällä mallilla.
Yksityisen sektorin työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan riskinottoa on meillä Suomessa rajattu kotimaisella vakavaraisuuslainsäädännöllä. Muissa EU-maissa on vaihtelevasti eri eläkemuodoille (julkiset, työmarkkinaeläkkeet, yksityinen säästäminen) soveltuvaa omaa sekä EU-tason sääntelyä.
Miten käy brittien eläkkeille?
Finanssiala on Britannialle merkittävä avainala, johon kohdistuu paljon EU-sääntelyä. EU-komissaari Jonathan Hill on kertonut eroavansa brexitin myötä.
Britannia on myös vastustanut äänekkäästi EU-tason yhteistä vakavaraisuusmallia työmarkkinapohjaisille lisäeläkkeille, jota vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA on suunnitellut.
David Cameron veti brexit-kamppailuun mukaan myös maan lakisääteisten eläkkeiden suhteellisen anteliaiden indeksitarkistusten heikentämisen, jos ero EU:sta toteutuu. Aika näyttää oliko kyse vain vaalipuheista.
Brexitin pitkän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi investointeihin, korkotasoon tai sisämarkkinasemaan voidaan vasta ennustaa (HM Treasury analysis: the long-term economic impact of EU membership and the alternatives). Eläkerahastot ovat kuitenkin aina riippuvaisia maan talouden kasvualustasta. Brittityönantajien sponsoroimat eläkerahastot voivat olla pulassa eläkelupaustensa kanssa ainakin EU-viennistä riippuvaisilla aloilla.
Ero EU:sta voi tuoda saarivaltiossa toivottua itsenäisyyttä eläkelainsäädäntöön, ainakin pitkällä aikavälillä. Tämä tosin riippuu maan uuden EU-suhteen luonteesta.
Periaatteessa brexit voi tuoda myös lisäeläkerahastoille uusia rajat ylittävän toiminnan mahdollisuuksia.
Tuleeko kansan tahdon lakmustestejä lisää?
David Cameronin ja EU-instituutioiden ennen äänestystä vaivalla neuvottelema uudistuspaketti mm. työvoiman liikkuvuuden ja sosiaaliturvan kipukohdista, kilpailukykypainotuksista sekä EMU-suhteesta on nyt mitätöity, ehkä ei kuitenkaan aivan turha tulevan kehittämisen näkökulmasta.
Kun EU-integraation trendi on ollut tähän asti sen laajentumisen puolesta, nyt mennään toiseen suuntaan. Britannia on toisaalta aina ollut vain ”toinen jalka unionissa” ja esimerkiksi pankkiunionin sekä euron ulkopuolella. Nyt ulos lähti toinenkin.
Jos brittien uusi diili on ETA-maiden ja Sveitsin tyyppinen, voivat he lopulta joutua ottamaan vastaan periaatteessa samat esimerkiksi sosiaaliturvan yhteensovittamiseen liittyvät EU-säännöt, mutta ilman sananvaltaa tulevaan lainsäädäntöön. Vaikutusvalta pääomamarkkinaunionin hankkeeseen ja ylipäänsä finanssialan sääntelyyn heikkenee myös.
Mihin asentoon Eurooppa-politiikan mannerlaatat asettuvat brexitin jälkeen? Se jää nähtäväksi. Voimakkailta järistyksiltä toivottavasti vältytään. Poliittiset riskit muuttuvat helposti taloudellisiksi.
Kommentit