Suhdanteiden hoito eläkemaksuilla ei pelastaisi Suomea

Uudistus tekee historiaa myös toisessa ulottuvuudessa, sillä se vakauttaa eläkemaksun tason 24,4 prosentin tasolle pitkälle tulevaisuuteen.

Tasainen maksutaso tarkoittaa turvattuja eläkkeitä tuleville sukupolville ja kestävyyttä työeläkejärjestelmän rahoitukselle. Nämä molemmat olivat eläkeuudistuksen keskeisiä tavoitteita työurien pidentämisen ohella.

***

SAK esitti eilen maan hallitukselle työeläkemaksun väliaikaista alentamista. Se merkitsisi toteutuessaan eläkeuudistuksen avaamista rahoituksen osalta.

Suomen talouden ja kilpailukyvyn nostamiseksi upottavasta suosta on syytä käyttää kaikki pitkospuut ja pelastusrenkaat. Suhdanteiden hoito eläkemaksuilla ei kuitenkaan pelastaisi ikääntyvää Suomea. Sen avulla saattaa toki päästä suolla pienen matkaa ylös- ja eteenpäin, mutta lopulta jalat uppoavat helposti vain aiempaa syvemmälle.

Niin kävisi ainakin julkisen talouden kestävyysvajeelle, sillä ehdotettu eläkemaksujen alennus vähentäisi julkisyhteisöjen nettotuloja noin 0,2 prosenttiyksikköä bruttokansantuotteesta, verovaikutukset huomioon ottaen. Työeläkevakuuttajat luetaan kansantalouden tilinpidossa mukaan julkisyhteisöihin.

***

Suomea seuraavien luottoluokittajien ja finanssipolitiikkamme perään katsovan EU:n komission usko nyt ehdotetun maksualennuksen myöhempään korvaamiseen olisi varmasti vähäistä. Heidän silmissään tämä 0,2 prosenttiyksikön suuruinen lasku olisi helposti pysyvä, vaikka sopimustekstissä olisikin kirjaus eläkemaksujen korottamisesta myöhemmin.

SAK:n ehdotuksen toteutuminen nielaisisi viidesosan eläkeuudistuksen kestävyysvajetta pienentävästä vaikutuksesta yhtenä suupalana.

Äkkiväärempi voisi kutsua sitä hölmöläisten hommaksi ainakin valtion kannalta.

***

Ehdotettuun eläkemaksualennukseen on ajateltu käytettävän työeläkejärjestelmän niin sanottua EMU-puskuria. Yksityisalojen työeläkemaksua alennettaisiin sen turvin 0,8 prosenttia vuosina 2017 ja 2018.

EMU-puskuri on kuitenkin jo käytössä, sillä sen vaikutus on laskettu sisään eläkeuudistuksen rahoituslaskelmiin. Eläkemaksun historiallinen vakauttaminen onnistuu osaksi juuri sen avulla.

Jos maksua nyt alennettaisiin, yksityisalojen palkansaajien eläkkeiden (TyEL) rahoitukseen syntyisi lähes miljardin euron vaje kahdessa vuodessa. Jos samansuuruinen alennus ulotettaisiin kaikkien työeläkelakien maksutasoon, maksutuloja kertyisi kahdessa vuodessa noin 1,5 miljardia vähemmän kuin esitetyn eläkeuudistuksen taustalaskelmissa.

***

Työeläkemaksun määräaikainen alentaminen vähentäisi siis työeläkevaroja. Varojen väheneminen pienentäisi puolestaan varojen euromääräisiä tuottoja.

Yksityisalojen työeläkkeissä sijoitustuottoa menetettäisiin vuosien kuluessa yhteensä arviolta noin 200 miljoonaa euroa ja julkisilla aloilla arviolta noin 100 miljoonaa euroa.*

Esitys työeläkemaksualesta sisältää toki ajatuksen siitä, että maksua korotettaisiin tulevina vuosina (2020 – 2023) normaalia maksutasoa korkeammalle eli 24,8 prosenttiin alennuksesta syntyvän aukon umpeen kuromiseksi. Saamatta jääneiden sijoitustuottojen takia tämä korotus ei kuitenkaan täysin kompensoisi alennuksen vaikutuksia.

Lisäksi on todennäköistä, että eläkemaksua jouduttaisiin korottamaan 24,4 prosentista laarien pohjan pilkottamisen takia myös vuoden 2025 tienoilla.

Siksi nyt tehty esitys olisi erityisen epäedullinen nuorempien ikäluokkien kannalta.

***

Suomalaisten ikääntyminen ei valitettavasti riipu suhdanteista. Se ei myöskään katoa kuvasta mahdollisen talouden tulevan piristymisen myötä, sillä Suomen ikärakenne on vahvassa murroksessa vielä seuraavat 15 – 20 vuotta.

Työeläkemenot ovat palkkoihin suhteutettuina suurimmillaan vuosina 2020 – 2025 eli juuri silloin, kun nyt ehdotettu TyEL:in rahoitusvaje pitäisi kuroa umpeen.

Tuo hetki on edessä hyvin pian, jo kahden seuraavan vaalikauden aikana. Siksi katse olisi hyvä pitää hiukan nykyistä ojaa pidemmällä. Suomalaiset tarvitsevat työllä ansaitut eläkkeensä myös tulevina vuosina.

*Tuotto-oletuksena on käytetty 5 prosentin nimellistä vuosituottoa.