Eläkekatto siirtäisi riskejä yksilöille

Tämän luottamuksen aikajänne mitataan vuosikymmenissä, ja se on Eläketurvakeskuksen tuoreen selvityksen mukaan edelleen kunnossa. Luottamus siihen, että eläke takaa itselle kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa, on kuitenkin kortilla, ja se on vakava asia.

Taloussivujen Näkökulma-palstalla (HS 16. 8.) ratkaisuksi luottamuspulaan esitettiin eläkekattoa. En kannata sitä. Eläkekatto ei poistaisi yhtään jo ansaittua jättieläkettä eikä muuttaisi Suomen ja Portugalin välistä verosopimusta. Se ei myöskään kasvattaisi pienituloisten eläkkeitä. Siksi avaimia luottamuksen vahvistamiseen pitää hakea muualta.

Suurituloiset palkansaajat rahoittavat eläkejärjestelmää maksamillaan ja työnantajiensa maksamilla eläkemaksuilla. Jutussa mainitun Stephen Elopin tuloista on maksettu eläkemaksuja noin 1,1 miljoonaa euroa. Summasta noin 900 000 euroa on jo käytetty nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen ja noin 200 000 euroa on siirretty eläkerahastoihin. Elop pääsisi laskennallisesti ”voitolle” vasta, jos hän eläisi satavuotiaaksi.

Palkansaajien eläkekattoa ei voi perustella yrittäjäeläkkeiden (YEL) eläkekatolla, sillä YEL rahoitetaan täysin eri tavoin kuin työeläke. YEL:n rahoituksessa on mukana verovaroja: valtion osuus on vuosittain vajaat 10 prosenttia. Palkansaajan työeläkkeessä valtion rahaa ei ole. Yrittäjä voi myös YEL-työtulon määrittelyn kautta vaikuttaa omiin maksuihinsa tietyissä rajoissa. Yrittäjäeläkkeitä varten ei myöskään rahastoida varoja.

Eläkekaton vaikutukset alkaisivat näkyä vasta pitkän ajan päästä. Se kasvattaisi eläkemaksuja, sillä jo ansaitut isot eläkkeet olisi maksettava, vaikka suurista palkoista ei enää perittäisi täysimääräistä maksua.

Jos työeläke ei enää kattaisi kaikkia samoin perustein, halu kehittää eläkejärjestelmää heikkenisi. Jos eläkekertymää muutettaisiin yksittäisten johtajien suurien palkkojen takia, ovi avautuisi myös vanhuuden toimeentuloon liittyvien riskien ja vastuiden siirtämiselle yksilöille laajemminkin tulevaisuudessa.

Yhteinen järjestelmä kannustaa huolehtimaan eläkkeiden kestävyydestä. Siksi varautuminen siihen, että ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, on Suomen eläkejärjestelmässä eurooppalaisittain erinomaista.

Talouden ja työllisyyden kasvu on avain parempiin eläkkeisiin. Niiden eteen on syytä tehdä työtä. Jos tulonjakoa halutaan tasata, se kannattaa tehdä verotuksella. Onkin tärkeää, että eurooppalainen verokilpailu pysyy asiallisena myös eläketulojen verottamisessa.