Eläkejärjestelmä on luotu ihmisiä varten

Tulos vetää vakavaksi. Ihmisten viesti meille työeläkealan toimijoille on selkeä. Sen edessä on syytä pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea tuloksen taustalla voi olla, ja ennen kaikkea sitä, mitä asialle voisi tehdä.

Kun kuva on väärä, ei pidä syyttää peiliä. Meidän on pikemminkin syytä katsoa peilin pinnasta heijastuvaa kuvaa tarkkaan ja huolella. Ja tutkia sitä niin, että löydämme kohtia, joissa meidän olisi syytä parantaa juoksua.

* * *

Työeläkealan isossa kuvassa moni asia on toki kunnossa. Eläkejärjestelmää on rakennettu jo yli 50 vuotta. Ja sitä on myös aina tarvittaessa viilattu eli se on muuttunut maailman mukana. Viimeksi muutoksia tehtiin viime syksynä, kun työmarkkinaosapuolet sopivat vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.

Myös työeläkevarojen määrä on kasvanut tasaista tahtia. Se on ollut tärkeää varautumista siihen, että Suomen ikärakenne on seuraavat 15 – 20 vuotta varsin vahvassa murroksessa.

Tämän päivän eläkkeensaajat hyötyvät eläkevarojen hyvästä hoidosta, sillä osa tänään maksussa olevista työeläkkeistä rahoitetaan niistä saatavilla tuotoilla. Samalla kevennetään suurten ikäluokkien eläköitymisestä nuoremmille polville ja heidän työnantajilleen syntyvää maksurasitusta.

Järjestelmän näytöt ovat siis taaksepäin katsottuina varsin vahvat. Tuulilasista eteenpäin suuntautuva kuva on ihmisten silmissä siitä huolimatta sumea.

Kuvaa sumentaa entisestään se, että myös näkymä tulevaisuuden talouskehityksestä ja työllisyydestä on tällä hetkellä kaikkea muuta kuin turvallinen ja valoisa.

* * *

Suomen eläkejärjestelmä on varmasti useimpien ihmisten silmissä monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä. Se kuitenkin toimii käytännössä.

Työeläkejärjestelmä maksaa luvatun eläkkeen luotettavasti ja varmasti jo noin 1,5 miljoonalle suomalaiselle kerran kuukaudessa. Samalla se pitää hyvää huolta nuorempien ikäpolvien vanhuuden päiviä varten varatuista eläkevaroista.

Eläkejärjestelmämme on kuitenkin luotu ihmisiä varten. Siksi se ei pitkän päälle pärjää ilman ihmisten tukea ja luottamusta. Eilen julkaistusta tutkimuksesta näkyi onneksi myös se, että ihmiset kuitenkin kokevat eläkejärjestelmän epäluottamuksen kasvusta huolimatta edelleen omakseen. Mitään vallankumousta tutkimuksen vastaajat eivät esittäneet.

Se on hyvä lähtökohta luottamuksen vahvistamiselle tulevaisuudessa.

* * *

Mitä tässä lisääntyneessä luottamuspulassa pitäisi sitten tehdä? Oma ensimmäinen johtopäätökseni asiasta on kolmiosainen. Mielestäni meidän pitää

1) jatkaa edelleen avointa ja monipuolista vuoropuhelua eläkejärjestelmästä, ja puhua siitä entistä selkeämmin ja ymmärrettävämmin. Pelkkä puhuminen ei kuitenkaan riitä. Meidän on myös yritettävä ymmärtää, mitkä asiat täsmälleen koetaan epäkohdiksi ja mitä niille voi koettaa tehdä.

2) tukea omalta osaltamme työllisyyttä ja talouskasvua ja Suomen saamista kasvu-uralle. Vain niin työtä, toimeentuloa ja työn avulla riittävän suuriksi kertyviä eläkkeitä riittää kyllin monelle myös tulevaisuudessa.

3) tehostaa ja tsempata asioita myös eläkejärjestelmän toimeenpanon puolella, läpinäkyvyyden lisäämisen ja kansalaisten tuntojen ymmärtämisen suunnassa.

Vain niin voimme osoittaa, että olemme oikeasti luottamuksen arvoisia kaikkien Suomessa työtä tekevien ihmisten vanhuuden päivien toimeentulon turvaajina.