Huomio oikeisiin asioihin
Eläkejärjestelmä on meidän jokaisen kannalta elintärkeä asia: se varmistaa, että kenenkään meistä ei tarvitse kuolla vanhana sen kummemmin sorvin ääreen kuin nälkäänkään. Sen sijaan voimme vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen nauttia työuramme aikaisten ansioittemme mukaan kertyneestä eläkkeestä.
Palkansaajalle eläkejärjestelmä konkretisoituu joka kuukausi miinuksena palkkanauhassa, kun eläkemaksu napsaistaan automaattisesti pois tuloista. Miinuksen vastinparina on vakuutus siitä, että maksua vastaan saa aikanaan omaan ansioon suhteutettua työeläkettä.
Eläkejärjestelmään liittyvissä pohdinnoissa monen mieleen on tullut aika ajoin ehdotus eläkekatosta eli euromääräisen rajan asettamisesta lakisääteisen ansioeläkkeen kertymiselle.
Mitä mahdollinen eläkekatto vaikuttaisi palkansaajan elämään? Ja mitä arvoja ja asioita tuon oman palkkanauhan miinusmerkin taakse oikeasti kätkeytyy?
***
1. Vastuunkanto. Tänään maksettavista eläkemaksuista suurin osa, noin 80 prosenttia, käytetään nyt eläkkeellä olevien, päivätyönsä jo tehneiden suomalaisten eläkkeiden maksuun.
Työeläkemaksu määräytyy tulojen mukaan. Mitä suurempi palkka on, sitä enemmän euroja siitä napsaistaan yhteiseen eläkepottiin. Suurin osa rahasta menee yhdessä työnantajan maksuosuuden kanssa suoraan Suomen 1,4 miljoonan ansioeläkkeensaajan käyttöön.
Työeläkemaksut eivät ole veroja vaan pakollisia vakuutusmaksuja. Siksi niitä voidaan periä vain suhteessa siihen, kuinka paljon maksajalle on tulevaisuudessa luvassa omaan käyttöön tulevaa eläkettä.
Jos eläkekatto tulisi voimaan, suurituloisimmat palkansaajat ja heidän työnantajansa vapautuisivat yhteisen potin kasvattamisen vastuusta eläkekaton asettaman rajan ylittävältä osalta.
Ns. suuripalkkaiset herrat ja rouvat, joiden moni ajattelee vain keräävän itselleen suuria eläkkeitä, ovat nykyjärjestelmässä tärkeitä nettomaksajia yhdessä työnantajiensa kanssa. Olisi hullunkurista tai ainakin hyvin lyhytnäköistä vapauttaa heidät tästä yhteisestä vastuunkannosta.
***
2. Kohtuus. Eläkejärjestelmämme on rakennettu niin, että se pitää sekä nykyisten että tulevien palkansaajien eläkemaksut varsin kohtuullisina. Etuuksista ja rahoituksesta on sovittu kokonaisuutena myös vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.
Eläkekaton säätäminen merkitsisi sitä, että pieni- ja keskituloisten eläkemaksuja pitäisi korottaa nyt sovitusta, koska suurituloiset maksaisivat sen jälkeen palkoistaan nykyistä vähemmän eläkemaksuja.
On päivänselvää, ettei pienituloisilla palkansaajilla olisi varaa olennaisesti nykyistä korkeampiin eläkemaksuihin eikä varsinkaan nykyistä pienempiin eläkkeisiin. Eläkekaton säätäminen ei johtaisi heidän taakkansa kevenemiseen vaan pikemminkin sen kasvamiseen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen, niin nurinkuriselta kuin se kuulostaakin. Tämä on todettu myös Eläketurvakeskuksen tänään sosiaali- ja terveysministeriölle luovuttamassa eläkekattoselvityksessä.
***
3. Oikeudenmukaisuus. Nykyisen eläkejärjestelmämme ehdoton vahvuus on se, että jokaisesta työsuhteessa ansaitusta eurosta karttuu eläkettä kaikille työntekijöille samoilla säännöillä siitä riippumatta, onko työ osa-aikainen, kokoaikainen vai määräaikainen.
Silloin kaikkien kannalta on järkevää pitää järjestelmä yhtenäisenä ja toimivana. Myös heidän, joilla voisi olla ainakin ajoittain mahdollisuus järjestää eläkeajan toimeentulonsa myös jollain toisella tavalla.
Kun puhutaan eläkkeistä, pitää puhua myös eläkeläisten toimeentulosta. Eläkekattoahan perustellaan monesti myös tulonjaon tasaamisella.
Eläkekatto ei kuitenkaan poistaisi korkeita eläkkeitä.
Niissä maissa, joissa on eläkekatto, vahvemmassa asemassa olevat palkansaajat saavat eläkekaton ylittäviä eläkkeitä erilaisten sopimuksenvaraisten järjestelmien kautta. He siis kartuttavat eläkkeitään omaan tai työnantajansa piikkiin erilaisilla toimiala- tai työpaikkakohtaisilla järjestelyillä.
Sen seurauksena työntekijöiden eläkkeet kertyvät keskenään eri tavoin eri aloilla ja ääritapauksessa jopa saman alan tai työpaikankin sisällä.
Suomessa hyvätuloisempienkin palkansaajien ja heidän työnantajiensa maksamat eläkemaksut kerätään yhteiseen pottiin samalla, kun myös työeläke kertyy kaikille yhtäläisin periaattein.
Tätä yhteisyyttä ei kannata jatkossakaan hukata.
***
4. Luottamus. Nykyinen eläkejärjestelmämme on ollut ennustettava. Tänään työssä käyvien suomalaisen täytyy voida myös jatkossa luottaa siihen, että heidänkin eläkkeensä maksetaan aikanaan samoin periaattein kuin eläkkeet on aina tähänkin asti maksettu.
Eläkekatto rapauttaisi tämän luottamuksen välittömästi samalla, kun se vaikuttaisi tulevaisuudessa maksettavien eläkkeiden tasoon vasta viiveellä. Jo kertyneitä suuria eläkkeitä jouduttaisiin maksamaan niitä ansainneille eläkekaton säätämisen jälkeenkin vielä arviolta pari vuosikymmentä.
***
Suomessa on paljon erittäin pienituloisia eläkeläisiä. On aivan selvää, että heidän toimeentulostaan tulee huolehtia.
Eläkekaton säätäminen ei kuitenkaan lisäisi yhdenkään pienituloisen eläkeläisen käteen jääviä euroja. Huomio tulee kiinnittää siihen millä tavoilla pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa voidaan konkreettisesti parantaa. Se voisi onnistua esimerkiksi asumisen, lääkkeiden ja hoivapalveluiden kustannuksiin vaikuttamalla.
Ei niihinkään vaikuttaminen helppoa ole. Hyvän asian eteen kannattaa tehdä työtä siitä huolimatta!
Kommentit