Insolvenssioikeudellisen erityissääntelyn tarkistaminen
Annoimme lausunnon valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolle koskien insolvenssioikeudellisen erityissääntelyn tarkistamista markkinarakennetoimija-asetuksen johdosta. Lausunto kohdistui lainsäännön muutoksiin, jotka ovat tarpeen niin sanotun EMIR-asetuksen vuoksi ja liittyen insolvenssi- ja esineoikeudellisiin kysymyksiin.
Rahoitusmarkkinaosaston saatemuistiossa kartoitetaan sääntely-ympäristöä sekä säädösmuutosten vaikutusta ja nykytilaa. Rahoitusmarkkinaosaston jatkovalmistelussa olisi kuitenkin hyvä käsitellä säännösten lisäksi yleisimpiä tilanteita, joissa näiden soveltaminen voi tulla kyseeseen etenkin pankki- tai vakuutuskonsernin maksukyvyttömyys- ja konkurssitilanteissa eri instrumenttien osalta sekä rajat ylittävissä tilanteissa.
Rahoitusvakuuslaista ja verokohtelumuutoksesta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rahoitusvakuuslaista (11/2004) muun muassa 12 §:ää, jolla muutoksella soveltamisala laajennettaisiin muuhun omaisuuteen kuin arvopapereihin, tilirahaan ja lainasaamisiin, jota OTC-johdannaisten osalta keskusvastapuoli (central clearing party, ”CCP”) hyväksyy. Kuten saatemuistiossa on todettu, on laajentaminen tarpeen, jotta vakuusjärjestelyjä voitaisiin tosiasiallisesti käyttää kuten toimijat olettavat.
EMIR-säännöstön nojalla tullaan antamaan myös OTC-johdannaissopimuksia koskevia velvollisuuksia vakuuksien vaihtoon (sekä initial margin että variation margin). Tämä seikka kannattaisi huomioida jo tässä vaiheessa ja laajentaa ehdotetun 12a §:n (Eräät muut vakuudet) soveltamisalaa siten, että pykälässä mainittaisiin CCP-toimijan lisäksi myös ”keskusvastapuolimäärityksen ulkopuolella olevan johdannaissopimuksen vastapuoli”, tai vastaavalla määritelmällä sisällyttää tämä pykälään.
Tela ja Finanssialan Keskusliitto FK ovat jo aiemmin esittäneet, että lakiin elinkeinotulon verottamisesta (360/1968) 6 §:ään tehtäisiin muutoksia siltä osin, kuin EVL:ssä säädetään rahoitusvakuuslakiin viittaamalla vakuuksien veronalaisuudesta. Muutoksilla voitaisiin turvata suomalaisille rahoitus-, vakuutus- ja sijoitusalan toimijoille samanlaiset vakuuksien käyttöedellytykset, joita muiden maiden toimijoilla jo on.
Tässä viitataan Telan ja FK:n Rahoitusmarkkinaosastolle toimittamaan yhteisaloitteeseen jo kevään 2013 budjettiriihen yhteydessä, joka aloite on toistettu vuoden 2014 budjettiriihen yhteydessä. Muutosaloitteessa vakuuspanttausta koskeva sääntely joustavoitettaisiin ja selkiytettäisiin. Lisäksi viitataan KHO:n ratkaisuun 112/2012, jossa ratkaisussa joustavampi vakuuskäytäntö on linjattu myös oikeuskäytännössä.
Niin sanotusta nettoutuslaista
Niin sanottuun nettoutuslakiin eli lakiin eräistä arvopaperi- ja selvityskauppajärjestelmän ehdoista (1084/1991) esitetään 10 §:ään muutosta, jonka myötä konkurssisaatavaa ei voida realisoida konkurssiin menneen johdannaisosapuolen tallettamista vakuuksista. Aiemmin sääntö päti keskuspankille annettuun vakuuteen. Lisäksi nettoutuslain 2 §:ää ehdotetaan muutettavaksi.
Arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta
Lain arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta (749/2012) 4 luvun 3 §:ää ehdotetaan muutettavaksi määritysosapuolen asiakkaille kuuluvan omaisuuden ja sopimusten siirtämisen osalta määritysosapuolen konkurssin tai vastaavan maksukyvyttömyysmenettelyn estämättä. Lain 1 luvun 3 §:n määritelmiin tulisi selvyyden vuoksi lisätä määritysosapuolen määritelmä, jossa voitaisiin viitata EMIR-asetuksen 2 art. 14 kohdan määritelmään.
Lakiin olisi hyvä lisätä myös takaisinsaannin osalta erityinen säännös siitä, että konkurssia tai muuta maksukyvyttömyysmenettelyä edeltävät siirtojärjestelyt eivät peräydy takaisinsaantisäännösten nojalla. Rahoitusmarkkinaosaston dokumentaatiossa on tältä osin kuvattu oikeustilaa ja todettu, että näistä tilanteista ei katsota tarpeelliseksi ehdottaa erityistä säädöstä. Selvyyden vuoksi erillinen säädös tulisi kuitenkin säätää ja sisällyttää lakiin.
Perusteluosiossa on kiinnitetty huomiota sinänsä oikeaan seikkaan, että positio on määrittelemättä EMIR-asetuksessa. Vaikkakin kyse on alalle rutiininomaisesta termistä, olisi määrittely tarpeen ajatellen tilannetta, jossa instrumentteja mahdollisesti kehitettäisiin erilaisiksi kuin nykyisin käytetyt.
Viittaus FK:n lausuntoon
Viittaamme FK:n lausunnossa esiin tuotuihin seikkoihin siltä osin, kuin samoja näkökantoja ei ole tuotu jo yllä esiin. Rahoitus- ja sijoitusalan toimijoilla on EMIR-kokonaisuuden suhteen yhteneviä intressejä Suomessa, josta syystä tässä voidaan yhtyä FK:n lausuntoon kaikilta osin.
Esityksen vaikutuksista
Insolvenssisäädökset ovat tärkeitä myös johdannaissopimusten kannalta, vaikkakin näiden soveltaminen tullee harvakseltaan kyseeseen. Koska kyse kuitenkin on Unionin asetuksesta, ei implementoinnissa ole varsinaista liikkumavaraa. Siksi tässäkään ei oteta laajemmin kantaa sisältöön. EMIR-asetus ei myöskään ole ollut kauaa voimassa, joten säännöstön yksityiskohtaisia vaikutuksia on vielä vaikea kartoittaa.
Esityksen yhteydessä olisi suositeltavaa kartoittaa EMIR-asetuksen ja siihen liitännäisten säädösten soveltamista eri jäsenmaissa, koska suurimmat suomalaissijoittajat käyttävät säännönmukaisesti Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan palveluntarjoajia johdannaissopimuksissa, sekä myös yhdysvaltalaisia.