Kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintasuunnitelman valmistelu
Annoimme lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle liittyen valtioneuvoston selontekoon kehityspolitiikan vaikuttavuudesta ja johdonmukaisuudesta, sekä valtioneuvoston kirjelmästä kansainvälisen veronkierron vastaisesta toimintasuunnitelmasta. Kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman tarkoitus on koota yhteen toimenpiteitä, joiden avulla kansainväliseen verojen välttämiseen ja veronkiertoon voidaan puuttua.
Suomalaisilla työeläkevakuuttajilla on arviolta noin 30-40 miljardin euron edestä sijoituksia niin sanotuissa matalan verotuksen maissa, joista noin 3/4 kohdistuu EU:n jäsenmaihin rekisteröityihin rahastoihin. Tyypillinen esimerkki on sijoitus niin sanotun matalan verotuksen maahan rekisteröityyn rahastoon, joka valitsee lopulliset sijoituskohteet rahaston strategian mukaan. Rahaston kotipaikkana oleva valtio verottaa hyvin vähän tai ei ollenkaan itse rahastoa. Rahaston saamaa tuottoa sen sijaan verotetaan lopullisten sijoituskohteiden kotimaiden säännösten mukaisesti.
Työeläkevakuuttajat hoitavat lakisääteistä tehtäväänsä, joka on turvata luvatun suuruiset eläkkeet tulevaisuudessa. Sijoitustoiminnan on oltava tuottavaa ja turvaavaa. Tämän tehtävän toteuttaminen vaatii työeläkesijoitusten hajauttamista globaalisti erilaisiin kohteisiin. Mitä kaukaisemmista ja vaativimmista sijoituskohteista on kysymys, sitä enemmän käytetään sijoittamisessa apuna vaadittuun erikoisosaamisen syventyneitä varainhoitajia ja rahastoja. Mikäli nämä kustannustehokkaat hajautus- ja tuottomahdollisuudet eivät olisi mahdollisia, sijoitussalkkujen riskitasot nousisivat ja sijoitustuotot heikkenisivät merkittävästi, mikä puolestaan lisäisi painetta työeläkemaksujen nostoon. Pitkän aikavälin perussääntö on, että sijoitusten keskimääräisen vuosituoton alentuessa puoli prosenttiyksikköä, työeläkemaksu nousee yhden prosenttiyksikön.
Suomalaiset työeläkevakuuttajat eivät kierrä veroja, vaan maksavat veronsa Suomeen. Eläkejärjestelmämme rahoittamisen näkökulmasta on olennaista, että sijoitustuotoista ei makseta moninkertaisesti veroja. Verotus ja verovaikutusten arviointi on osa sijoitustoiminnan päätöksentekoa, jossa painavat tuoton ja turvaavuuden lisäksi erilaiset vastuullisuuskriteerit. Useimmat työeläkevakuuttajat ovat sitoutuneet YK:n vastuullisen sijoittamisen PRI-periaatteisiin ja julkaisseet raportteja niiden pohjalta. Alalla on ollut jo vuosia myös yhteisiä vastuullisen sijoittamisen linjauksia.
Työeläkevakuuttajien sijoituksia koskevat tiedot ovat avoimesti saatavilla. Varat ja tuotot ilmoitetaan muun muassa kirjanpidossa, tuottoraporteissa, tilinpäätöksissä sekä yksityisalojen työeläkevakuuttajien osalta veroilmoituksissa; Keva ja VER ovat lakisääteisesti vapautettu verosta. Tuloveroja työeläkevakuuttajat maksavat vain vähän, koska verotuksessa huomioidaan tulevista eläkevastuista aiheutuvat menot.
Työeläkeala vastustaa veronkiertoa ja laitonta toimintaa. Suomalainen työeläkevakuuttaja on kansainvälisessä vertailussa pieni, yksittäinen sijoittaja, joka ei voi vaikuttaa eri maiden verolakeihin tai rahastojen rakenteisiin. Työeläkevakuuttajat haluavat kuitenkin kantaa yhteiskuntavastuunsa ja kehittää toimintaansa. Verotuksen vastuullisuuteen liittyviä ongelmia tulee ratkoa kansainvälisen politiikan keinoin.
Tavoitteet toteutetaan tehokkaimmin kansainvälisellä tietojenvaihdolla, verosopimustekniikalla sekä laajapohjaisella, kansainvälisellä yhteistyöllä. Olennaista olisi turvata kaikkien tulonsiirtojen yhdenkertainen verotus ja OECD valmisteleekin verosopimusmalliinsa lauseketta, jolla tämä toteutuisi. Lisäksi USA:n FATCA-säännöstö ja tähän pohjaava OECD:n tiedonvaihtostandardi harmonisoivat tietojenvaihtoa ja auttavat verottajaa lopullisen edunsaajan selvittämisessä. Lisäksi G20-tasolla on otettu periaatelinjaksi veronkierron ehkäisy.