Kansainvälinen arvio Suomen työeläkejärjestelmästä – valtakunnassa kaikki hyvin?

Joskus asiat voi nähdä ulkopuolelta eri tavalla kuin sisältä. Tammikuussa valmistui Eläketurvakeskuksen tilaama kansainvälinen tutkimus Suomen eläketurvasta, jonka tekivät Nicholas Barr (London School of Economics) sekä Keith Ambachtsheer (mm. Toronton yliopisto).

Harvinaista herkkua järjestelmälle

Arvioinnissa annettiin kiitosta työeläkkeiden kolmikantaiselle päätöksenteolle. Historiassa ei ole syyllistytty sen tyyppiseen lyhytnäköisyyteen, josta maksetaan nyt useissa Euroopan maissa kallista hintaa eläketurvan leikkausten muodossa. Lainsäädännön yhtenäisyys yhteiskunnan eri sektoreilla on tutkimuksen mukaan vahvuus, jota ei ole muualla. Lisäksi ansioturva on poikkeuksellisen kattava: lähes kaikki ihmiset ja ansiot ovat vakuutuksen piirissä.

Pakkosäästämisen autuus ja työvoiman liikkuvuus

Asiantuntijat painottivat työeläketurvan pakollisuuden mukanaan tuomia etuja, sillä ihmiset vaihtavat herkästi pitkän aikavälin hyvinvointinsa lyhyen aikavälin hyötyihin. Yksilöt lykkäävät usein säästämispäätöksiä, jotta nykyhetkessä voitaisiin kuluttaa enemmän. Työmarkkinaeläkkeet muualla Euroopassa sisältävät karenssiaikoja, jotka määrittelevät kuinka monta vuotta tulee tehdä työtä ennen kuin eläkeoikeudet säilyvät työsuhteen päättyessä. Suomen malli edistää työvoiman liikkuvuutta, kun karenssiajat puuttuvat.

Riittävätkö eläkkeet eliniän pidentyessä?

Työeläkkeiden korvaustasot laskevat tulevaisuudessa, jos työurat eivät pitene. Enemmistö hyppää pois työstä 63 vuoden alaikärajan kohdalla. Elinaikakertoimen ohjaavan vaikutuksen myötä osa pidentyvästä eliniästä olisi kuitenkin käytettävä työhön.

Barr ehdottaa lääkkeeksi muun muassa mahdollisuutta nostaa eläkettä osissa (25%, 50% tai 75%) sekä vanhuuseläkkeen alaikärajan nostoa. Eläkeikää nostettaisiin valikoidusta ikäluokasta eteenpäin aina kahdella kolmasosalla eliniänodotteen kasvusta. Ehdotus eläkeiästä, joka muuttuu aina elinajanodotteen tahdissa keräsi odotetusti mediahuomion.

Yksinelävien eläkeläisten köyhyys tapetilla

Toimeentulon turvaamista koskevasta positiivisesta arviosta huolimatta, järjestelmä ei Barrin mielestä vastaa nyt tarpeeksi hyvin perherakenteen muutoksiin. Yksinelävien eläkeläisten köyhyys on meillä huomattavan suurta.

Parannusehdotuksiin kuului eläkeoikeuksien jakaminen avioerotilanteessa. Tämä on Suomessa jokseenkin vieras ajatus, koska työeläke on vakuutus, ei siis omalle tilille kertynyttä varallisuutta, joka ositetaan erossa. Nykyisillä parisuhdemarkkinoilla tämä johtaisi sekavaan lopputulokseen..

Työeläkesijoituksille halutaan lisätuottoja

Neljännes työeläkemaksuista rahastoidaan väestörakenteen vanhentumista silmällä pitäen. Vakavaraisuuslainsäädäntö ohjaa yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinottoa. Ambachtsheer suosittaa muutoksia, joilla rahastoista voitaisiin puristaa vielä nykyistä enemmän tuottoja irti. Hän ehdottaa jopa kokonaan vakavaraisuussäännöstöstä luopumista. Kotimaan sijoitusten osuutta tulisi myös vähentää nykyisestä (1/3 Suomessa).

Tuottavuuden ohella myös turvaavuudesta on kuitenkin pidettävä jatkossakin kiinni. Kotimaan sijoitukset taas ovat tukeneet täällä työllisyyttä sekä kasvua, tosin nämä eivät ole rahastoinnin päätehtäviä. Sijoitusten tuotot vaikuttavat työntekijöiltä ja työnantajilta perittävien maksujen suuruuteen, joissa on nousupaineita.

Kehitysehdotukset jatkojalostuksessa

Työeläkevakuutuksen kattavuus lisää arvion mukaan hallintokuluja. Kaikkia järjestelmän hyötyjä ei pystytty kuitenkaan ottamaan huomioon, sillä vertailujen ulkomaisissa eläkerahastoissa ei ollut sosiaaliturvaan kuuluvia elementtejä. Tehostamisen tulee kuitenkin olla arkea kaikessa toiminnassa.

Työeläkejärjestelmän perustehtävänä on tarjota kaikille – myös tuleville eläkeläisille – riittävä ansioperusteinen turva, jonka rahoitus on pitkällä aikavälillä kestävällä pohjalla. Siitä kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Työurasopimuksen nuottien mukaan seuraavaa eläkeuudistus astuisi voimaan viimeistään vuonna 2017. Kansainvälinen arvio on nyt yhteiskunnallisessa keskustelussa ja kaikkien saatavilla Eläketurvakeskuksen nettisivuilla.