Euroopan unionin ääni kovenee eläkekeskustelussa

Euroopan komissio julkisti toukokuun lopussa nyt toista kertaa omat talouskasvua ja työllisyyttä koskevat suosituksensa EU-maille. Suositukset siunaa lopulta kesäkuun lopussa pidettävä valtion päämiesten huippukokous.

Suomi erityistarkastelun kohteena – isot omilla poluillaan

Suomi pääsi tänä vuonna muutaman muun maan kanssa erityistarkasteluun, suosituksia tuli viisi. Ensimmäiset suositukset korostivat lakisääteisen eläkeiän nostamista sekä varhaisen eläkkeellesiirtymisen mahdollisuuksien vähentämistä. Kommenttikierroksen jälkeisissä versioissa puhutaan kuitenkin todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostosta. Suositus eläkeiän sitomisesta elinajanodotteeseen annettiin myös kahdeksalle muulle EU-maalle. Komission koventuneet äänenpainot aiheuttivat meilläkin keskustelua.

Suomen ongelmana on, että liian harva jaksaa tällä hetkellä eläkeikään asti. Vuonna 2009 solmitussa sosiaalitupossa asetettiin tavoite 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostamisesta 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Tämä on komission suositusta kunnianhimoisempi tavoite. Lisäksi työeläkkeen taso on jo Suomessa sidottu eliniänodotteeseen elinaikakertoimen avulla ja eläkeikä ylipäänsä on joustava 63-68 vuotta. Joustava eläkeikä on harvinaisuus muualla Euroopassa.

Isot kulkevat omia polkujaan. Vastavalittu Ranskan presidentti Francois Hollande alensi pitkän työuran tehneiden alinta mahdollista eläkeikää 60 vuoteen 62 vuodesta. Vaikka tämä yksittäinen muutos koskee varsin pientä joukkoa, kulkee uudistus vastavirtaan komission suositusten henkeen nähden. Uudistus rahoitetaan eläkemaksujen nostolla.

Taloudelliset sanktiot uhkana

Suositusten painoarvo on noussut. Niitä perustellaan nyt myös kasvu- ja vakaussopimuksen päivityksen, eli viime syksynä voimaantulleen sixpack-lainsäädännön nojalla. Ohjauksesta lipsuminen voi pahimmillaan johtaa taloudellisiin sanktioihin, kuten pakkotalletuksiin ja jopa sakkoihin. Jokaisella maalla tulisi silti olla oikeus itse päättää, millä tavoin sitouduttuihin tavoitteisiin päästään.

Kun finanssimaailman aiheuttama shokki levisi Eurooppaan vuosina 2007-2008, monien kansantalouksien rakenteelliset valuviat paljastuivat. Unionin maat ovat monimutkaisessa taloudellisessa riippuvuussuhteessa toisiinsa ja Suomenkin viennistä noin puolet suuntautuu EU-alueelle.

Talouskriisissä valtaa on siirtynyt EU:lle, jotta jäsenvaltioiden erilaiset finanssipolitiikat saataisiin kestävälle uralle. Talouskoordinaation kunnianhimoinen tähtäin ei ole ainoastaan budjettikurissa, vaan myös uuden kasvun luomisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa. Talousongelmat saattavat myös joissain maissa vahvistaa orastavaa väestörakenteen muutosta, kun kansalaiset muuttavat sisämarkkinoilla maasta toiseen.

Eläkepolitiikka jäsenvaltioiden oman toimivallan piirissä

Yhteisesti sovitut, velvoittavat sopimukset ja säädökset täydentävät toisiaan. Kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan kuulu kaiken sääntelyn piiriin. Ytimessä ovat euroalueen maat, joilla on yhteisiin vastuulliseen taloudenpidon pelisääntöihin vielä enemmän intressiä kuin muilla.

Eläkepolitiikka, erityisesti sosiaaliturvaan rinnastettavan eläketurvan rakenne ja sisältö, on perinteisesti kuulunut jokaisen jäsenvaltion omaan toimivaltaan. Sosiaaliturvan yhteinen koordinointi ei vielä puutu tähän. EU kuitenkin ohjaa jäsentensä päätöksentekoa myös siltä osin, koska eläkkeet muodostavat merkittävän osan maiden julkisen talouden menoista tai vaikuttavat niihin välillisesti. Talouskoordinaatio ja kasvustrategiat asettavatkin tavoitteita esimerkiksi julkisen talouden rakenteelliselle alijäämälle ja työllisyydelle.

Suomalainen työeläkejärjestelmä on positiivinen kummajainen Euroopassa. Hyvin hoidettuna se on poikkeus myös järjestämistavaltaan. Rahastointi tulevaa varten on niin ikään laajamittaista moniin muihin jäsenvaltoihin verrattuna.

Komissio on paaluttanut näkemyksensä eläkkeistä alkuvuonna julkaistussa valkoisessa kirjassa. Siinä esitetään työn ja pidentyvän eläkeajan yhteensovittamista sekä lisäeläkkeiden kehittämistä ratkaisuna eläkeajan toimeentulon turvaamiseksi. Velkakriisin runtelemassa Euroopassa yhä useampien ihmisten mahdollisuudet säästää itse omaa eläkettään ovat kuitenkin entisestään vähentyneet. Huolellinen taloudenpito Suomessakin takaa myös sen, että suositukset eivät jatkossa muutu sanelupostiksi. Budjettikuri tulee jatkossa tiukkenemaan.