EU:n komission avoin konsultaatio EU:n yhtiöoikeuden tulevaisuudesta

Lausuntomme pääkohtina toteamme seuraavaa:

• Työeläkelaitokset sijoittavat osan sijoitusvarallisuudestaan joko suorina tai epäsuorina sijoituksina suomalaisille ja ulkomaisille yritysmarkkinoille. Tästä syystä on tärkeää,
  että yhtiöoikeuden uudistamisissa tehtävät ratkaisut tukevat yritystaloutta, elinkeinoelämää, työllisyyttä ja tuottavuutta.
• Uudistamisissa on edelleen tarkoituksenmukaista pyrkiä yhdenmukaiseen säädöspohjaan ja välttää päällekkäistä säännöstöä. Samoihin osa-alueisiin liittyviä direktiivejä on järkevä yhdistellä ja koota kokonaisuuksiksi. On myös tärkeää, että säädökset ovat jokaisen ymmärrettävissä
• Rajat ylittävät yritysjärjestelyt voivat olla yrityksille keino orgaaniseen kasvuun ja liiketoiminnan laajentamiseen. On siksi olennaista, että rajat ylittäviä järjestelyjä kohdellaan
  veroneutraalisti vaarantamatta kuitenkaan unionin jäsenmaiden verotuksen toimittamista.
• Mikäli institutionaalisia sijoittajia koskevia erillissäädöksiä harkitaan, on erityisen tärkeää tunnistaa eri tyyppiset instituutiot. Työeläkelaitosten sijoitustoiminnassa painottuvat
  muun muassa pitkäjänteisyys ja turvaavuus, kun taas toisentyyppiset markkinatoimijat saattavat painottaa lyhytjänteisempiä omistus- ja sijoitusstrategioita.
• Tästä syystä on erityisen tärkeää, että uudistamisissa huomioidaan säänneltävä toiminta ja toimijat kokonaisuutena ja riittävällä tarkkuudella.

Liitemuistio: EU:n yhtiöoikeuden tulevaisuus

Tämä liitemuistio liitetään osaksi vastaustamme EU:n komission avoimeen konsultaatioon (OM 1/472/2011). Perustelemme muistiossa yksityiskohtaisemmin vastauslomakkeen valintoja sekä esitämme yleisiä huomioita Suomen lakisääteistä työeläketurvaa hoitavien työeläkelaitosten näkökulmasta. Lisäksi esitämme yksittäisen kommentin komission asiantuntijatyöryhmän raporttiin (Report of the Reflection Group on the Future of EU Company Law).

Työeläkelaitokset hallinnoivat lähes 140 miljardin euron sijoitusvarallisuutta. Merkittävä osa sijoitusvarallisuudesta on allokoitu eurooppalaiselle yrityssektorille joko suorina sijoituksina (mm. suomalaisiin yrityksiin) tai epäsuorina sijoituksina osake- ja rahastosijoitusten muodossa, tai esimerkiksi pääomarahastojen kautta. Elinkeinoelämän tarkoituksenmukaiset yhtiörakenteet ja työllisyyttä ja tuottavuutta tukevat ratkaisut regulaatiossa ovat siksi oleellisia, kun asiaa tarkastellaan kokonaisuutena.

Esitystapa on alla konsultaatiovastauslomakkeen mukaisesti otsikoitu ja seuraa lomakkeen rakennetta.

Kohta IV. Eurooppalaisen yhtiöoikeuden käyttäjäystävällinen sääntelykehys

Samaa oikeudenalaa tai soveltamisalaa koskevat direktiivit olisi sääntelyn selkeyden ja konsistenssin kannalta tarkoituksenmukaista yhdistää. On tärkeää, että lain tai sääntelyn sisältö on ymmärrettävissä ja sisäistettävissä ilman alaa koskevaa erityiskoulutusta, koska elinkeinoelämän toimijoiden on helpompi toimia, mitä useampi taho voi sisäistää sääntelyn tarkoituksen.

Kohta V. EU:n yhtiömuodot

EMCA – hanke voi toimia mallina yhdenmukaistetun sääntelyn varsinaiseen työhön, kun eri kansallisten sääntelyiden pohjalta kehitetty malli sisältää perustelut eri vaihtoehdoista. Ideaalitapauksessa EMCA – malli pystyisi poimimaan toimivimmat ideat eri jäsenvaltioiden sääntelyistä ja luomaan ideaaliyhtiön pohjan.

Kohta VII Yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirto toiseen jäsenvaltioon

Yhdenmukaistava direktiivi yrityksen kotipaikan siirrolle loisi yksiselitteisen ja joustavamman menettelyn kotipaikan siirrolle ilman, että siirrettävä yhtiö pitää purkaa ja rekisteröimään uudelleen vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Purkamismenettely tuo tarpeettomia lisäkustannuksia ja vaatii enemmän aikaa kuin suora siirto jäsenvaltiosta toiseen. Mikäli kuitenkin tämäntyyppiseen sääntelyyn siirrytään, on ehdottoman tärkeää turvata verotuksen oikea toimittaminen sekä mahdollisesti harmonisoida verotusta tarvittavilta osin.

Kohta IX Rajat ylittävät jakautumiset

Jakautumiseen osallistuvien yhtiöiden vastuu jakautumishetken saatavista tulisi perustua varojen jakoon jakautumisen yhteydessä, koska tällöin vastuu voidaan määrittää samalla hetkellä kuin oikeushenkilöllisyys muuttuu. On tärkeää, että saatavien vastuu on yksiselitteistä eikä sääntelyn avulla kierrettävissä. Vastuu velkojille on keskeisimpiä elementtejä yritysjärjestelyissä sekä myös jäsenvaltioiden verotuksen oikean toimittamisen kannalta kriittinen seikka.

Kommentti EU:n komission asiantuntijaryhmän raporttiin

EU:n asiantuntijaryhmän raportissa 5.4.2011 (Report of the Reflection Group on the Future of EU Company Law) on esitetty institutionaalisten sijoittajien osalta (s. 48–49, Institutional investors), että institutionaaliset sijoittajat olisivat ryhtyneet korostamaan valtionvelkakirjoja siinä määrin, että yritysten rahoitus olisi ajoittain kärsinyt. Edelleen raportissa esitetään, että useamman EU – jäsenvaltion yrityksen osakkeita omistavien sijoittajien tulisi julkistaa yhtiökokouksissa tekemiään äänestysvalintojaan ja/tai preferenssejä sekä se seikka, onko kyseessä oleva sijoittaja pitkän vai lyhyen tähtäimen sijoittaja. Lisäksi omistaja- ja sijoituspolitiikkaan liittyviä tavoitteita tulisi julkistaa ja tehdä kattavia analyysejä säännöllisin väliajoin institutionaalisten sijoittajien roolista ja toiminnasta.

Institutionaalisten sijoittajien velvoittaminen omistaja- ja sijoituspolitiikan tarkempaan ja yksityiskohtaisempaan julkistamiseen voisi kuitenkin aiheuttaa kilpailutilanteen epätasapainoa, kun osa markkinatoimijoista olisi korostetun ja tiukemman raportointivelvoitteen alaisia kuin toiset toimijat, muun muassa ei-institutionaaliset sijoittajat. Edelleen tällainen velvoite rikkoisi osakkeenomistajien yhdenvertaista kohtelua, kun osa osakkeenomistajista olisi velvoitettuja johonkin toimintavelvoitteeseen ja osa taas ei, mikä velvoite kytkeytyisi siis osakkeen omistukseen. Edelleen suomalaiset institutionaaliset sijoittajat julkistavat omistaja- ja sijoituspolitiikkansa periaatteita julkisesti muun muassa tietoverkkosivustoillaan sekä säännöllisissä raporteissaan.

Lisäksi on erityisen tärkeätä tiedostaa eurooppalaisessa kontekstissa, että etenkin eläkelaitosten sijoitustoiminnassa korostuvat pitkäjänteisen omistamisen elementit, koska eläkevarojen turvaamiseksi tehdyissä sijoituksissa priorisoidaan muun muassa vakaata tuottovirtaa/osingonmaksua ja osingonmaksukykyä sekä yhtiön vakavaraisuutta. Lisäksi on tärkeää, että tiedostetaan erityyppisten institutionaalisten sijoittajien luokat. Eläkelaitosmuodossa toimivan sijoittajan sijoitus- ja omistajapolitiikka voi poiketa merkittävästi erilaisten vipurahastojen (hedge fund) ja yksityisten sijoittajien kokonaan omistamien rahastojen sijoitustavoitteista. Siksi samojen premissien soveltaminen hyvinkin erityyppisiin sijoittajiin ei ole regulatiivisesti tarkoituksenmukaista eikä välttämättä saavuta regulaatiolle asetettavia tavoitteita.

Yleisiä huomioita

Työeläkejärjestelmässä toimivat työeläkeyhtiöt, -laitokset, -kassat ja –säätiöt ovat tärkeitä sijoittajia ja toimijoita elinkeinoelämässä ja yritystoiminnassa. Välittömästi tämä vaikutus ulottuu suomalaiseen elinkeinoelämään suorina yrityssijoituksina, takaisinlainaustoiminnassa ja kiinteistö- ja rakentamisliiketoiminnassa rakennuttamisen ja kiinteistöhallinnan kautta. Välillisesti vaikutus ulottuu suomalaiseen, eurooppalaiseen ja globaaliin elinkeinoelämään välillisten sijoitusmuotojen kautta (pääomarahastot, osakesijoitukset, yrityslaina- ja valtiolainasijoitukset). Tästä näkökulmasta on tärkeää, että elinkeinoelämää tukevia rakenteita vahvistetaan ja monipuolistetaan muun muassa yhtiöoikeuden uudistamishankkeissa. Siksi tässä esitetään vielä joukko yleisiä huomioita, joita tulisi ottaa huomioon yhtiöoikeuden erilaisissa uudistamishankkeissa eläkeyhtiöiden, -laitosten, -kassojen ja –säätiöiden kannalta:

1. Erilaisiin yhtiömuotoihin tulisi voida sijoittaa mahdollisimman joustavasti ja verotehokkaasti sekä -neutraalisti, jotta suorat ja epäsuorat sijoitukset suomalaisiin ja eurooppalaisiin yrityksiin säilyvät houkuttelevina.
2. Rajat ylittävien yritysjärjestelyjen säännöksiä olisi hyvä kehittää mahdollisimman joustaviksi kuitenkaan vaarantamatta unionin jäsenyritysten verotuksen toimittamista. Elinkeinoelämän kannalta rajat ylittävät yritysjärjestelyt voivat olla monelle yritykselle väylä orgaaniseen kasvuun ja uusien markkina-alueiden hankintaan sekä liiketoiminnan laajentamiseen.